Jere Mattila Sananvapauden käyttäminen on taitolaji

Kielikokeilu - uhka vai mahdollisuus?

Suomi suomalaisena, englantilaisena, ruotsalaisena ja venäläisenä. Näitä kaikkea Suomi on tällä hetkellä minulle. 

Olisin valmis tarttumaan kyseiseen kokeiluun, jos saisin uudelleen aloittaa B1-kielen opiskelun. Mutta valitsisin muun kielen kuin ruotsin vain sillä ehdolla, ettei se poissulkisi mahdollisuutta toimia virkamiehenä tai muussa vastaavassa virassa, joka edellyttää kaikilta ruotsin kielen osaamista. Jos kyseinen kokeilu tulisi yleiseen käytäntöön, olisi näin ollen muutettava perustuslakia. 

Pidämmekö kiinni historiasta vai katsommeko tulevaisuuteen? Tulevaisuudessa ehdottoman tärkeää nimittäin tulee olemaan erityisosaaminen. Onko Suomi kuitenkaan valmis "syrjäyttämään" ruotsin kielen valta-aseman? Se jää nähtäväksi. 

Itse ottaisin tarkastelun lähtökohdaksi maantieteellisen sijaintimme: lännessä pohjoismainen yhteistyö ja idässä suuri Venäjä, jonka toimijoiden kanssa tarvitaan parempaa vuorovaikutusta niin politiikan kuin bisneksenkin suhteen. 

Mutta järjellähän tällaisista asioista ei usein keskustella. Uskaltaako tällaista kokeilua kannattaa, jotta ei leimautuisi ruotsin kielen vihaajaksi? Onko tämä vastakkainasettelua vai mahdollisuus kehittyä monipuolisempana kansainvälisenä toimijana?

 

Linkki kielikokeilua käsittelevään juttuun Helsingin Sanomissa:

http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005183278.html?share=3c065e85c1c5229e99b88a0919898c91

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

Olisi ehkä hienoa, että voisi koulun alkumetreillä valita ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi esim. espanjan tai venäjän? Jos teini-iässä haluaa suuntautua virkamieheksi Suomeen, olisi kait melko helppoa suorittaa virkamies-ruotsi nopeastikin tuolloin? Käsittääkseni sen suorittaminen ei ole rakettitiedettä, varsinkin kun mikä hyvänsä yleinen kieli on portti mihin hyvänsä yleiseen kieleen?

Käsittääkseni ei välttämättä ole "ruotsinkielen vihaaja", jos ruotsinkielen taito hankitaan vapaaehtoisesti, myöhemmin.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Jere "Mutta järjellähän tällaisista asioista ei usein keskustella. Uskaltaako tällaista kokeilua kannattaa, jotta ei leimautuisi ruotsin kielen vihaajana? Onko tämä vastakkainasettelua vai mahdollisuus kehittyä monipuolisempana kansainvälisenä toimijana?"

Tämä on juuri se yksi ongelma, etteivät ihmiset uskalla tuoda todellista mielipidettään esille, kun heti leimataan rasisti persuksi, joka ei sivistyksestä ole kuullut koskaan edes puhuttavan..

"Kielestä pitää keskustella, se ei ole tabu, pyhä eikä koskematon eikä puhuminen ole vainoa. On sydämetöntä ja järjetöntä vaatia pakkoruotsia niille, jotka eivät sitä tarvitse muuten kuin täyttääkseen ylimitoitetut virkamiesten kielitaitovaatimukset." Näin Suomen Kuvalehden entinen päätoimittaja Tapani Ruokanen kirjoitti lehdessään jo vuonna SK 40/2010.

Lehdissä ja blogeissa on ollut lukemattomia tunnettujen ja arvostettujenkin päättäjien ja politiikkojen kirjoituksia pakkoruotsin olemattomasta järkevyydestä koko Suomen kansalle. Mutta politiikoillemme järkipuheet eivät näytä yhtään tepsivän. Heitä on myöskin ollut aivan liian vähän, jotka uskaltaisivat oikeasti puhua ja kirjoittaa avoimesti mielipiteitään.

Nyt tehdään vain pieni kielikoe, vaikka pitäisi laatia koko paketti kokonaan uudelta pohjalta, joka hyödyttäisi koko kansaa.
 

Käyttäjän taistolainen kuva
taisto vanhapelto

Kiitos urheilutermillä sanottuna kylmän viileästä kirjoituksesta.

Minulla tämä valtion virkamieheltä vaadittava ruotsinhallinta meni näin: suoritin yliopistossa loppututkintooni pakollisena liittyvän ruotsinkielen kokeen. Olin muodollisesti pätevä toimimaan kaksikielisellä paikkakunnalla valtion virkamiehenä. En milloinkaan edes yrittänyt, koska tiesin täysin varmasti todellisen ruotsin taitoni olevan kehnon.

Kielissä olen keskittynyt väistämättömän englannin lisäksi espanjaan ja ranskaan, joita sitten myös tarvitsin maailmalla. Sakndinaavisten kollegojen kanssa oli siellä mukava puhella ns. ruotsiakin (ruotsalainen kollegani sanoi minun puhuvan ns. ruotsia) salakielenä ja pohjoismaisen kumppanuuden vahvistamisena.

Hämeenlinnan Lyseossa sain toisella luokalla ruotsinkokeesta 1-, joka oli alin annettu arvostelu. Laskin virheiden määrän ja totesin opettajan mukaan osaavani ruotsia negatiivisesti, jopa - 20 arvolla. Mietiskelin silloin 12 -vuotiaana, miten on mahdollista filosofisesti, matemaattisesti tai pelkästään kielellisesti osata kieltä negatiivisesti. Meitä negatiivisesti ruotsia osaavia oli kuitenkin monta, joten täytyihän sen hämmästyttävän taidon olla tieteellisesti ja tilastollisesti totta. Olisi ajanmukaisessa maailmassa hauska nähdä negatiivisen ruotsin osaamisen kilpailu - johon en harmikseni voisi osallistua, koska osaan lukea ja sanoakin monta sanaa. Tänäiseen 75 vuoden ikään en ole löytänyt negatiiviseen kielen osaamiseen muuta pätevää selitystä kuin silloisen oppikouluissa käytetyn mittarin virheellisyyden.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

"(ruotsalainen kollegani sanoi minun puhuvan ns. ruotsia)".
Tuo ns. ruotsi on yleensä suomenruotsia, ei oikeaa.

Aikanaan vuosia sitten Ahti Karjalaisen englantia pilkattiin koko valtakunnassa ja sille naurettiin.
Miksi ? Eihän englanti ole Suomessa mikään virallinen kieli eli täällä saa puhua huonoakin englantia.

Jos joku sitten puhuu vielä huonompaa ruotsia eli suomenruotsia, häntä pitäisikin ylistää kielitaitoiseksi ja sivistyneeksi ! Miksi ?
Se, että puhuu suomenruotsia tai kontinkieltä ei suinkaan ole kielitaitoa.
Lisäksi suomenruotsin ääntäminen on niin moukkamaisen alkeellista, että siitä on sivistys todella kaukana. Ei näy edes horisontissa.

Kuunnelkaapa vaikka Tomas Ledinin "Sommaren är kort" ja verratkaa ääntämistä suomenruotsin ääntämiseen.
On kuin lottorivini: ei yhtään osumaa.

Käyttäjän JairiPalonen kuva
Jairi Palonen

Täällä Kokkolassa joka on kaksikielinen , vuosikymmenien varrella tästä on väännetty. Suomenruotsalaiset ovat suuremmalta osin vieneet kuntien työpaikat.osaamisen ja ammattitason mittarina on ollut ruotsin kieli. Moni osaavampi suomekielinen on syrjäytetty.

Kokkolassa on vankat perinteet jo 1900 luvun alkupuolelta, yrittää tukahduttaa suomen kieli, vieläkin vaikka on vuosikymmeniä kulunut, on kielipolitiikka kuumentanut tunteita, sen ole saanut itsekkin kokea kun olen mielipiteitä paikallislehteen kirjoittanut.

kaija kelhulta olen saanut hyviä jutun vinkkejä kiitos !

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Kiva, jos niin ajattelet, että minusta on ollut jotain hyötyäkin:)

Frank Halloway

Miksi emme pitäisi kiinni historiasta JA katsoisi tulevaisuuteen. Ylipäätään, voimmeko edes toimia toisin? Tässä "kiinni pitäminen" ei tarkoita historian eksaktia reproduktiota eikä "tulevaisuuteen katsominen" askartelua utooppisten visioiden ympärillä.

En täysin ymmärrä mitä kokeilemista asiassa edes on. Tiedämmehän varmuudella, että ihminen oppii sitä mitä opiskelee ja sitä mitä ei opiskele, ei opi. Vain onko kokeilussa kyse siitä, kuinka elämässä käy jos ei ruotsia osaa? Veikkaan, että tulevat selviytymään.

Minä ainakin vihaan ruotsin kieltä. Saanko siis piiskaa kun sen nyt sanoin?

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Frank, piiska kyllä heiluu jo kovaan Rkp:n Anna-Maija Henrikssonin kädessä.:)

TV:ssä hän taas tänään totesi kuinka vaarallista lapsille onkaan, jos he eivät opiskele ruotsia. Ja Ruotsin viennille se on myöskin huono asia, vaikka englanti on se yleisin käyttökieli vientikaupassammekin. Sivumennen sanoen saksaa meillä ei juuri osata ja sinne vienti on suurinta... No, tämänhän saattoi arvata, ettei Anna-Maijalle mitkään puolustelut auta. Terho pärjäsi siinä väittelyssä kuitenkin ihan hyvin.

Itse olettaisin jo vihdoinkin, että sivistyneet ja älykkäät ruotsinkieliset ovat meillä jo huomanneet, ettei tämä kaiken kattava pakkoruotsitus voi olla hyväksi kansamme yhtenäisyydelle?
Se meni niin kauan jotenkin vielä "pimennossa" kansallekin läpi, kun eivät tietokoneet ja nettiyhteydet olleet vielä niin yleisiä.

Harva suomenkielinen ei edes aikaisemmin tiennyt, että ruotsi on pakollinen kautta koko kouluelämän aina yliopistoihin asti. Nyt tämä jatkuva toive ja tahto monikielisyyteen koko kansalla on jo liian suuri, jotta sitä voisi enää koskaan hiljentää. Uusi uljas nuorisomme on tottunut maailmalla liikkumaan muuallakin kuin vain Ruotsissa.

Ymmärretään, että meitä kohdellaan täysin väärin kaikkien poliitikkojen taholta. Kun kuitenkin kaikki tietävät, että muilla suuremmilla kielillä on enemmän merkitystä ja hyötyä kaikille suomalaisille, kuin vain kahden marginaalisen pienen kielen pakko-opetuksesta. Eikä se ole myöskään mikään perustuslaillinen ongelma, vaan täysin valheelle rakennettu tieto, jolla yritetään kansaa sumuttaa.

Jos se olisi ollut perustuslaissamme, niin silloin suomalaiset, olisivat toimineet täysin väärin vuoteen 1972-asti, jolloin pakkoruotsia ei ollut, eikä myöskään yliopistossa pakollista virkamiesruotsi-vaatimusta. Kaikki sen jälkeiset "pakot" ovat vain poliittisten lehmänkauppojen tulosta - kansan enemmistön vahingoksi. Se ei ole edes kunniaksi meidän päättäjillemme ja siitä tulee vielä historia heitä arvostelemaan kovin sanoin.

Frank Halloway

Näinhän se on. Ruotsin kielen erityisasemalle ei vaan yksinkertaisesti ole rationaalisia perusteita. Enää ainakaan. Ehkei koskaan ollutkaan.

Matti Pietilä

Ei vapaa kielivalinta mitään perustuslain muutosta vaadi!
Virkaruotsikin tuli hallituksen asetuksella.
Tuon asetuksen kumoaminen veisi asiaa jo hyvin eteenpäin.

Käyttäjän JairiPalonen kuva
Jairi Palonen

Toisia suomalaisia/vähemmistöä kielipalvellen, jotka suurin osa jo osaa suomea , suomen elintaso ei nouse,rahaa otetaan toisesta taskusta toiseen, usein on kärsijänä se heikoin lenkki.Nyt vaaditaan erityisen vahvasti aloja ja kielikoulutusta, jotka ovat kytköksissä tietoyhteiskuntamaihin, jotka harjoittavat laajaa kaupankäyntiä, ja tuovat tuloja suomelle. Pysyäksemme mukana on meidän oltava osana kaupallista kielikulttuuri osaamista, tässä Suomi on kielellisesti pahasti jäljessä.

Toimituksen poiminnat